Organisaatiosuunnittelu, byrokratian ja globalisaation johtaminen 2.11.

 

Luennolla puhuttiin byrokratian ja globalisaation johtamisesta sekä organisaatiorakenteista. Tavoitteena oli esimerkiksi oppia Max Weberin ja byrokratian merkitys johtamisajattelulle, sekä byrokraattisen johtajuuden organisaation rajallisuutta. Luennolla vierailijana oli Jyrki Haapala, Kuopion entinen rikoskomisario. Hän kertoi Weberin kehittämästä byrokratian ideaalimallista ja johtamisesta (Weber, 1922.) Haapalan mielestä nykyisissä yrityksissä painotetaan riskienhallintaa ennakoivasti ja byrokraattinen malli sopii hänen mielestään tähän tehtävään.  

 

Globalisaatiosta opin, että sen voidaan ajatella olevan maailmanlaajuinen integraatio lähes kaikilla aloilla, mikä saavutetaan pääasiassa markkinoiden avulla. Lisäksi opin, että kansainvälisen toiminnan ansiosta yritykset pääsevät uusille markkinoille, hyödyntävät teknologiaa ja organisatorisia etuja sekä vähentävät liiketoiminnan kustannuksia ja riskejä sekä saavuttavat toiminnassaan taloudellisemman yhdentymisen (Glegg ym. 2022). Tunnilla keskustelimme globaalisaatioon liittyvistä asioista esimerkiksi, McDonaldisoitumisesta ja sen negatiivisista ja positiivisista vaikutuksista.  

 

Luennolla puhuttiin kontingensseistä johtamisessa. Kontingenssi on tuttu aikaisemmilta kursseilta, kun se mainittiin ensimmäisiä kertoja tiistain 11.10. luennolla. Tuolloin käsite jäi kuitenkin sekä tuntemattomaksi että vaikeaksi, joten tämän päivän luennon avulla ymmärsin asian paremmin. Oppitunnilla selvisi, että kyseessä ei ole tuore asia, vaan 1960-luvulla organisaatioihin saapunut näkemys, joka myöhemmin 1970-luvulla levisi johtamisteorioihin. Käsittelimme kontigenssiteorioita ja ympäristön avainkontingenssiteorioita myös oppitunnilla. 

 

Avainkontingensseja on olemassa useita, joita ovat esimerkiksi koko, teknologia ja ympäristö. Nämä avainoletukset muovaavat organisaatiota samalla mukautuen niihin. Näiden avainoletusten voimakkuus kertoo, kuinka byrokraattinen organisaatio on. Esimerkiksi koko; mitä suurempi organisaatio yrityksellä on, sitä varmemmin siitä tulee byrokraattisempi. Organisaation toimintaan kuuluu ennustettavissa olevien kontingenssien käsittely ja tarkastelu (Glegg ym. 2022). Kontingenssi oli selkeämpi ymmärtää, kuin kontingenssiteoriat, koska kontingessiteoriat ovat hyvin käsitteellinen joukko teorioita. Kontigenssiteorian yksi kontingenssi on suuri koko, joka saa aikaan keskitetyn kontrollin organisaation, esimerkiksi julkisen sektorin byrokratia (Glegg ym. 2022.) 

 

Kurssi on ollut hyödyllinen laajentamaan omaa käsitystä johtamisesta. Kurssilla on paljon käsitteitä ja teorioita, joten johtamisesta on oppinut niiden avulla paljon. Uutta oppimisen kannalta on se, miten oman työelämän kokemukset ovat auttaneet painamaan asioita mieleen, etenkin huonojen esimerkkien kohdalla. Uutta positiivista oppia on antanut se, että johtaminen muuttuu koko ajan, aivan kuten ensimmäisillä luennoilla on jo tullut ilmi. Jos organisaatio haluaa olla ketterä ja oppiva, se ei voi käyttää hyväkseen vain yhtä johtamistapaa. 

 

Yksi tavoitteista saavutettiin, sillä kontingenssiteoriat opittiin ja ne tulivat paremmin tutuiksi, sillä opin kertaamaan paremmin. Tämä auttoi painamaan mieleen paremmin jo opittuja asioita. Oppimaani ajattelua ja käytöstä ajattelin hyödyntää tulevaisuudessa, mikäli joskus olisi mahdollista toimia esihenkilön tehtävissä. Johtamisajattelusta on muutenkin hyötyä, sillä johtaminen ei ole myöskään pelkkää ihmisten johtamista, sillä kurssilla on tullut ilmi, että se on myös asioiden johtamista. Myöhemmin asioiden johtamisen ajattelusta voi olla hyötyä myös oman itsenäisen työn johtamiseen tulevaisuudessa, kun siirrymme yhä enemmän etätyöhön. Tarkoituksena olisi oppia jatkuvasti uutta johtamisesta, eikä se jäisi pelkästään yliopisto-opintojen ajaksi, vaan jatkuisin myöhemmin työelämässä alan akateemisia kirjoja lukemalla ja oppimalla muilta johtajilta.