Yksilöiden ja ryhmien johtaminen 14.10.

Päivän luennon aiheena oli yksilöiden, tiimien ja ryhmien johtaminen. Tavoitteenamme oli oppia ymmärtämään psykologian vaikutusta organisaatioissa ja muun muassa mitä positiivinen psykologia on sekä miten se vaikuttaa organisaatiokäyttäytymiseen. Lisäksi opimme erilaisista persoonallisuusteorioista ja niiden piirteistä sekä erottamaan käsitteinä ryhmän ja tiimin ja ratkaisemaan tiimityöskentelyn yleisimpiä ongelmia. Luennolla oli vierailemassa Service Manager Patrick Kasurinen Fenniasta. Kasurinen kertoi tiimien ja ryhmien valmentavasta johtamisesta.

Aluksi on hyvä selventää mitä eroa on tiimillä ja ryhmällä. Ryhmässä useampi henkilö toimii kohti yhteistä päämäärää, mutta välttämättä minkäänlaista psykologista sopimusta ei ole. Ryhmässä vastuita ei välttämättä ole jaettu. Ryhmässä saattaa olla yksi voimakas johtaja. Tiimissä puolestaan työskennellään enemmän yhdessä kohti päämäärää ja vastuu on jaettu. Johtajuus on usein jaettu ja jäsenet keskustelevat ja tekevät päätöksiä yhdessä. Tiimissä jäsenet ovat sitoutuneita toisiinsa se toimii vastapainona hierarkiseen jaotteluun ja tiukkoihin tehtäväjakoihin, joita saattaa ryhmissä esiintyä. (Glegg ym. 2022).

Tiimien ja ryhmien johtamisen tarpeen tärkeyttä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Tiimien ja ryhmien työskentelyn onnistumisen takaamiseksi organisaation johdon on mahdollistettava yhteenkuuluvuuden tunne. Johtamisessa on otettava huomioon erilaiset ihmiset ja persoonat. Vierailijana olleen Kasurisen mukaan ihmisten hyvinvointi yrityksessä on tärkeää ja siihen on panostettava ihmisläheisellä johtamisella. Kasurinen kertoi, että tiimien johtaminen on antoisaa vaikka aina se ei ole helppoa. Esihenkilö ei voi olla "kaikkien kaveri", sillä työhön kuuluu vaikeiden päätösten tekeminen, joilla saattaa olla negatiivisia vaikutuksia muihin organisaation ja tiimin jäseniin. Kasurisen mukaa tiimiä voi johtaa onnistuneesti kun tuntee itsensä ja tiiminsä. On tärkeää tunnistaa omia ja muiden ominaisuuksia, vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita. Kasurinen kiteyttää tiimien johtamisen kolmeen vinkkiin: tee mitä lupaat, kuuntele ja keskustele. (Kasurinen 2022).

Ryhmiin ja tiimeihin liittyy erilaisia ryhmäprosesseja. Esimerkiksi sosiaalinen helpottuminen auttaa parantamaan suoriutumista muiden läsnäolon vuoksi. Ryhmäprosesseihin kuuluu myös niin sanottu vapaamatkustaminen eli sosiaalinen vetelehtiminen. Osa jäsenistä saattaa tehdä vähemmän ja hyötyä muun ryhmän kustannuksella. Ryhmässä tai tiimissä toimimiseen saattaa liittyä myös ryhmäajattelua. Sen mukaan ryhmän jäsen saattaa kokea, ettei itse tarvitse ajatella kun kuuluu ryhmää. Muut ryhmän jäsenet hoitavat ajattelun. (Clegg ym. 2022).

Tiimit saattavat kohdata erilaisia konflikteja. Konfliktitilanteen johtaminen ei ole helppoa, mutta sillä on suuri merkitys siihen, miten tiimi voi jatkaa työskentelyä tilanteen jälkeen. Konflikti syntyy kun esimerkiksi kiinnostuksen kohteet, arvot, toiminta ja persoonallisuus eroavat omista ja vaikuttavat negatiivisesti omaan toimintaan. Konfliktia voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. Unitaristisen näkökulman mukaan konflikteja syntyy, mutta ne voidaan välttää. Vastakohtana on pluralistinen näkökulma, jonka mukaan konfliktit ovat välttämättömiä tiimin toiminnan kannalta. (Clegg ym. 2022).

Yksilöiden johtamisen yhteydessä kävimme läpi erilaisia persoonallisuusteorioita. Näitä ovat muun muassa piirreteoria, sosiokognitiivinen teoria, psykoanalyyttinen teoria ja humanistinen teoria. Piirreteorian mukaan ihmisiä kuvataan heille tyypillisillä teorioilla. Suosituin piirreteoria on Big Five, jossa persoonallisuus jaetaan viiteen eri ulottuvuuteen. Sosiokognitiivisen teorian mukaan ihminen on aktiivinen toimija, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa. Psykoanalyyttisen teorian mukaan persoonallisuus syntyy tiedostetun ja tiedostamattoman tiedon ja toiminnan yhdistelmästä. Humanistinen teoria korostaa itsensä toteuttamista. Ihminen on luonnostaan hyvä ja persoonallisuus on prosessi, joka muuttuu. Ihminen tarvitsee hyväksyntää, jotta voi kehittyä itseään toteuttavaksi. Humanistiseen psykologiaan liittyy myös positiivisen psykologian käsite. Johtamisessa positiivinen psykologia liitetään epäitsekkyyteen, sosiaaliseen vastuullisuuteen, suvaitsevuuteen, onnellisuuteen ja psykologiseen hyvinvointiin. Tarkoituksena on rohkaista ihmistä tunnistamaan ja kehittämään omia positiivisia emootioita ja luonteenpiirteitä. (Clegg ym. 2022).