Johtajuus, johtamistyylit ja johtamisen uudemmat suuntaukset 11.10.

 
Oppimistavoitteet luennon ja materiaalien perusteella on, että osaa arvioida kriittisesti erilaisia johtamisteorioita ja ymmärtää johtajan muuttuvan roolin. Lisäksi pitää oppia käsittämään ja arvioimaan erilaisia johtamistyylejä. Tarkoitus on tutustua uusimpiin johtamisen näkökulmiin ja ymmärtää esimerkiksi motivaatioteorioiden taustaoletuksia ja niiden merkitystä johtamiseen ja valmennukseen. 
 
Tiistain tunnilla vieraana oli Hydroline Oyn Mikko Laakkonen, jonka kanssa keskusteltiin esimerkiksi edestäpäin johtamisesta ja visiosta. Laakkosen mukaan hyvä johtajuus ei ole sitä, että esihenkilö tekee itse kaiken valmiiksi, vaan osallistaa alaisiaan. Muuten johtaja ei tee ollenkaan tulosta, kun työpaikka on vain työntekijöiden palvelemista varten  johtajan tehdessä alaistensa työt. 
 
Johtamistutkimus on muuttunut vuosien kuluessa ja se tulee todennäköisesti muuttumaan tulevaisuudessa. Sen sijaan johtaminen näyttää muuttuneen pelkästä asioiden johtamisesta huomioimaan myös ihmisten johtamisen. Johtamistutkimus on jakautunut kolmeen pääalueeseen, joita ovat piirreteoriat, johtamistyylejä selittävät teoriat ja kontingenssiteoriat (Clegg ym. 2022.) Johtaminen on tilannesidonnoista, koska valitaan mikä johtamistyyli sopii mihinkin tilanteeseen. On valittava oikea johtamistapa alaisten valmiudet huomioon ottaen (Hersey 1996).

Oppitunnilla käytiin keskustelua, että minkälainen on hyvä johtaja. Keskustelun taustalla oli eri aikakausina eri asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, minkälainen on hyvä johtaja, esimerkiksi Yukl (1981) ”Hyvä johtaja”. Keskustelussa mainittiin muun muassa, että johtajan on hyvä tietää asioista riittävästi, eli olla tilanteen tasalla, jotta alaiset voivat saada häneltä tietoa. Myös se, että johtaja on nöyrä, on tärkeää. Hän voi myöntää, ettei vielä osaa, vaan ottaa  asioista selvää.

Oppitunnilla nousi esiin uusi asia, joka on jaetun johtajuuden kaksisuuntaisuus. Johtamiseen tarvitaan alaistaitoja, jotka ovat johtajan tukena alaisten kanssa toimiessa. Joskus kuitenkin johtamisessa tarvitaan selkeitä rooleja eikä alaisia voi ottaa niin hyvin huomioon esimerkiksi armeijassa, jossa täytyy olla selkeä järjestys. Tunnilta jäi kuitenkin selkeästi mieleen, että vastuu kuuluu kaikille ryhmän johtamisessa, kun taas epäselvästi mieleen jäivät kontingenssiteoriat. Niiden käsittely oli melko pintapuolista, joten niiden teorian oppimiseen voisi käyttää oppikirjaa, luentomuistiinpanoja ja miellekartan tekemistä.