Johtajuus, motivointi ja konfliktien johtaminen 8.11.

Luennon tavoitteena oli ymmärtää yksilöiden johtamista ja motivointia sekä konfliktien johtamista. Luennolla podimme, miten konflikteihin suhtaudutaan, ja pidetäänkö niitä negatiivisina vai positiivisina. Pohdittiin myös, pitäisikö konflikteihin kannustaa. Konfliktiruudukon avulla käsittelimme miten johtaja voi kiinnittää huomiota esimerkiksi ihmisten ja tehtävien välillä (Blake ja Mouton, 1970.) 

Konflikteja on kaikkialla, missä on ihmisiä. Niitä syntyy, kun toimijoilla on eri arvoja, intressejä tai tarpeita. 

Konfliktityyppejä on erilaisia (tehtävä-, suhde- ja prosessikonfliktit), sekä konfliktimuotoja on toimivia ja toimimattomia. Konfliktiajattelussa on olemassa erilaisia näkökulmia, kuten perinteinen, vuorovaikutus-, ja ihmissuhdenäkökulma (Clegg 2022.)

Toimivan konfliktin periaate on suosittavampaa kuin toimimattoman. Toimimaton konflikti aiheuttaa työpaikalla ahdistusta, jännitystä ja stressiä (Clegg 2022). Tämän seurauksena ilmiö vähentää luottamusta, ja on haitaksi yrityksen tavoitteille. Se myös vaikeuttaa päätöksentekoa ja aiheuttaa viestintäongelmia. Toimiva konflikti taas luo parempaa suorituskykyä, parantaa päätösten laatua ja edistää innovointia (Clegg 2022).
Konfliktia käsiteltäessä johtajan on olennaista tunnistaa olevansa konfliktissa. Seuraavaksi täytyy valita konfliktinhallintatyyli ja tähdätä yhteistyöhön. Yhteistyöhön pääsemistä helpottaa henkilöstön kuunteleminen ja johtajan asettaminen vastapuolen asemaan (Clegg 2022.) Tärkeää on pitää yllä tulevaisuusfokusta ja tähdätä toimimaan muodostaen voittostrategia.

Johtaja on henkilöstön motivoija, ja siksi johtajan on tärkeä tunnistaa henkilöstöä motivoivat asiat. Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon (Clegg 2022). Sisäiseen kuuluu esimerkiksi itsensä toteuttaminen ja itseä kiinnostavien asioiden tekeminen. Ulkoiseen kuuluu esimerkiksi tunnustuksen hakeminen ja rahalliset palkkiot (Clegg 2022).
 
Kurssin yhteenveto
Kurssin tavoitteet saavutettiin lukemalla kurssikirjaa, muistiinpanoja ja ajatuskarttoja tekemällä. Myös oppimispäiväkirja kulki mukanamme tehtävän annosta lähtien ja se on motivoinut muistiinpanojen tekemiseen. Vierailijat luennoilla konkretisoivat kurssin asioita ja, näin edistivät myös oppimista.

Kurssilla olisimme toivoneet pureuduttuvan enemmän nykyajan ongelmakohtiin johtamisessa, kuten organisaation sosiaaliseenvastuuseen, ympäristövastuuseen, innovaatio-, kriisi- ja muutosjohtamiseen. Tunnilla olisi ollut kiinnostavaa tutkia erilaisia tilastoja esimerkiksi sukupuolikiintiöistä ja yritysten ympäristöpäästöistä ja tutkia millaisia johtamistyylejä yritykset ovat soveltaneet asioita muuttaakseen.

Kurssin opin perusteella jokaisen esihenkilön asemaan tähtäävän olisi hyvä saada pintaraapaisu vastaavan kurssin avulla. Uskomme, että kurssin tarjoama pintaraapaisu auttoi opiskelijoita ensisijaisesti ymmärtämään mitä hyvän johtajan kannattaa ottaa huomioon ja millainen johtaminen on yritykselle haitallista. Johtaminen on kehittynyt asioiden johtamisesta ihmisten johtamiseen ja alhaalta ylös johtamisesta myös alhaalta ylöspäin johtamiseen. Opimme siis, ettei johtaminen ole yksinkertaista, vaan se on moniosaista, soveltuvaa, sekä se elää jatkuvan muutoksen mukaan.